perjantai 21. syyskuuta 2012

surun kyyneleitä saan poskilleni valuttaa ~

mulla on jotenkin niin epätodellinen olo.
oon itkeny koko fucking päivän.
ja silti mä en voi uskoa että se on totta. että mä en nää rakasta kummiani enää koskaan.

jebou, tänään saattelin siis lempikummini viimeiselle matkalleen. olo on ihan hirvee, enkä vieläkään usko että se on nyt poissa. mun pahin pelkoni toteutui. jo pitkän aikaa oon pelänny, että joku mun läheinen ihminen kuolee. ja vähän päälle viikko sitten sain tietää että tää mun kummi on kuollut :(

on jotenkin niin naurettavaa kirjottaa tällasta blogiin, mutta toisaalta haluan purkaa tätä oloa johonkin. enkä pysty puhumaan, kun itken koko ajan ~ eli nyt sitten päätin itkeä ja nauraa itselleni.

jospa tää tästä helpottaa. mulla on kuitenkin kaikki ihanat muistot <3 ja ikuinen muisto iholla, mun tatuointi, joka oli rippilahja tältä kyseiseltä kummilta.

<3 " syttyi taivaalle uusi tähti, kun katsoin sitä, tiesin että sinä olit siellä ~ " <3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti